Vastuullinen pelaaminen

Pelaamisen hallinta pysyy omissa käsissä

Pelaaminen on hallinnassa silloin, kun se pysyy vapaaehtoisena ajanvietteenä. Se ei saa muodostua keinoksi ratkaista taloudellisia vaikeuksia tai purkaa stressiä, vaan sen tulee pysyä omien rajojen sisällä.

Keinoja arkeen

Rahapelaamisen hallinta rakentuu käytännön toimista, jotka päätetään etukäteen ja joita noudatetaan pelitilanteesta riippumatta. Kun rajat ovat selvät jo ennen ensimmäistä panosta, päätöksiä ei tarvitse tehdä pelin tuoksinassa.

• Aseta raharaja ennen pelaamisen aloittamista ja pidä siitä kiinni.
• Käytä vain sellaista rahaa, jonka menettäminen ei vaaranna arkea.
• Päätä etukäteen, kuinka kauan pelisessio kestää.
• Älä yritä voittaa tappioita takaisin.
• Pidä taukoja ja lopeta, jos pelaaminen ei tunnu enää hallitulta.

Rajarat toimivat parhaiten, kun ne ovat konkreettisia ja sidottuja omaan tilanteeseen. Pelkän summan päättäminen ei riitä, vaan myös sen seuraaminen on osa hallintaa. Jos raja ylittyy, se on merkki pysähtyä, ei jatkaa.

Miksi riskit kannattaa tunnistaa ajoissa

Ongelmallinen pelaaminen kehittyy usein vähitellen, eikä muutos ole aina helppo huomata. Kun omat rajat, tunteet ja kulut tunnistaa varhain, tilanteeseen on helpompi puuttua ennen kuin seuraukset kasvavat suuriksi.

Merkit, jotka kertovat pelaamisen muuttumisesta

Pelaamisen muuttuminen ongelmalliseksi näkyy usein useissa eri merkeissä samanaikaisesti. Yksittäinen merkki ei vielä tarkoita ongelmaa, mutta useiden merkkien esiintyminen voi viitata siihen, että tukea tarvitaan.

• Pelaaminen jatkuu, vaikka siitä aiheutuu huolta.
• Pelaamiseen käytetty raha kasvaa vähitellen.
• Ajatukset palaavat jatkuvasti pelaamiseen.
• Omat tappiot vähätellään tai peitellään.
• Arkeen liittyvät velvollisuudet jäävät taka-alalle.

Kun pelaaminen lakkaa olemasta viihteestä, se alkaa usein täyttää muuta tehtävää. Se voi toimia pakokeinona ikävistä tunteista tai keinona saada hallinnan tunne takaisin. Tappioiden takaa-ajo on tästä yksi tyypillisin esimerkki: kun häviää, ajatus voittojen palauttamisesta vetää helposti jatkamaan, vaikka jokainen uusi panos kasvattaa riskiä. Mitä pidempään tappioita yrittää kuitata takaisin, sitä syvemmälle tilanne voi viedä.

Havainnointi ja pysähtyminen

Rehellinen oman pelaamisen arviointi on yksi tehokkaimmista keinoista pitää pelaaminen hallinnassa. Arvioinnin ei tarvitse olla monimutkaista, mutta sen on oltava säännöllistä ja todenmukaista. Omaa tilannetta kannattaa tarkastella aina silloin, kun pelaaminen alkaa tuntua vaivalloiselta tai kun siihen liittyvät ajatukset vievät tavallista enemmän tilaa.

Pysähtymisen ei tarvitse tarkoittaa lopettamista kokonaan. Se voi tarkoittaa taukoa, jonka aikana omaa suhdetta pelaamiseen voi tarkastella uudesta näkökulmasta. Myös muistutus siitä, miksi pelaaminen on aloitettu ja mitä se saa maksaa, voi palauttaa perspektiivin. Kun pelaaminen on ollut tauolla, on helpompi nähdä, haluaako siihen palata ja millä ehdoilla.

Alaikäisten suoja

Rahapelaaminen ei kuulu alaikäisille, ja heidän suojaamisensa on aikuisen vastuulla. Kirjautumistiedot, maksutavat ja muut pelaamiseen liittyvät välineet on pidettävä pois lasten ja nuorten ulottuvilta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tunnuksia ei jaeta eikä pelaamista järjestetä alaikäisen puolesta.

Alaikäisen on helppo päästä käsiksi pelaamiseen, jos välineet ovat helposti saatavilla. Suojaaminen ei rajoitu vain teknisiin toimiin, vaan myös avoin keskustelu pelaamisen riskeistä kuuluu asiaan. Kun lapselle tai nuorelle puhuu pelaamisen seurauksista, hänelle rakentuu realistinen kuva siitä, mitä rahapelaaminen oikeasti on.

Tukea Suomessa

Suomessa on saatavilla tukea ja lisätietoa useista tunnetuista palveluista. Apua voi hakea matalalla kynnyksellä, eikä tuen hakeminen edellytä ongelman olevan jo vakava.

• THL julkaisee tietoa rahapelihaitoista, ehkäisystä ja suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
• Peluuri tarjoaa kiireellistä apua, keskustelutukea ja ohjausta rahapelaamiseen liittyvissä vaikeuksissa.
• Päihdelinkki tarjoaa oppaita ja verkkosisältöjä oman pelaamisen arviointiin ja hallinnan tukemiseen.

Avun piiriin hakeutuminen on helpompaa, kun tietää, mistä aloittaa. Keskusteluapu voi toimia ensimmäisenä askeleena, mutta myös omatoiminen tiedonhaku voi auttaa hahmottamaan omaa tilannetta. Tärkeintä on, että huoli otetaan tosissaan eikä jäädä odottamaan, että tilanne ratkeaisi itsestään.

Lopuksi

Selkeät rajat, realistinen suhtautuminen riskeihin ja valmius hakea apua muodostavat vastuullisen pelaamisen perustan. Mitä aiemmin huoli tunnistetaan, sitä helpompi tilannetta on korjata. Pelaaminen voi pysyä viihteenä, kun suhde siihen pysyy tietoisena ja hallittuna.